Kategoriat
Uncategorized

Eri puulajikkeet ja niiden käyttö

Puulajikkeilla on kaksi pääryhmää, havupuut ja lehtipuut. Suurin osa Suomea kuuluu havumetsäalueeseen, puolet Suomen metsistä onkin mäntymetsää. Suuri osa Suomea on sekametsää, jossa kasvaa useaa eri puulajiketta. Jokaisella puulajilla on omat ominaisuutensa ja oma työstötekniikka. Kun puhutaan puusta rakentamisesta, on nämä syytä tuntea. Tässä artikkelissa käymme läpi yleisimpien puiden ominaisuuksia ja mihin ne soveltuvat parhaiden.

Yleisimmät kotimaiset puulajit

Noin 97 % Suomen puista on mäntyä, kuusta tai koivua. Mänty on näistä yleisin ja se onkin yleinen rakennuspuumateriaali. Mäntypuuta on helppo työstää, koska se on massaltaan kevyttä ja pehmeää. Mänty kestää tästä huolimatta hyvin Suomen sääolosuhteita, sitä käytetäänkin paljon myös terassipuuna ja ulkokalusteissa. Mäntyä näkee paljon mökkikalusteissa ja muissa puutuotteissa.

Kuusta käytetään myös paljon rakennuspuuna, se on männyn tavoin kevyttä ja pehmeää, mutta vaaleampaa sävyltään. Kuusi soveltuu mainiosti paneeleihin ja vanereihin ja sitä käytetään paljon saunanlauteina. Koivu soveltuu hyvin huonekaluihin, se on vahvaa ja taipuisaa puuta. Huonekaluissa koivun vaalea sävy on kaunis ja sitä on helppo työstää. On muistettava, että koivu lahoaa helposti ja voi naulatessa halkeilla. Vahvana puulajikkeena koivua käytetään muun muassa työkaluvarsissa sekä vanerilevyissä.

Harvinaisemmat kotimaiset puulajit

Puuteollisuudessa käytetään paljon muitakin kotimaisia puulajikkeita, joita voi hyödyntää monin eri tavoin rakentamisessa. Säänkestävinä puina lehtikuusta ja haapaa näkee paljon ulkorakenteissa sekä ulko- ja sisähuonekaluissa. Lehtikuusi on painavaa ja tiheää puumassaa, jonka ominainen sävy on harmahtava. Haapa on valkeaa, hyvin pehmeää puuta, jonka työstäminen vaatii aikaa. Haapaa on hankalaa hiota ja höylätä, mutta tämä kaunis puu soveltuu hyvin esimerkiksi saunanlauteiksi ja sisäpaneeleihin.

Sisustuksessa suomalaisissa kodeissa näkee leppää, vaahteraa, pihlajaa ja katajaa. Kataja on pieni halkaisijaltaan, joten sitä käytetään astioissa, pienesineissä ja työkalujen varsissa. Katajassa on hyvä tuoksu ja se on puuna lujaa ja sitkeää. Pihlajaa ja vaahteraa käytetään huonekaluissa, pienesineissä ja työkalujen varsissa. Kummatkin ovat kovaa ja vahvaa puuta, joista vaahtera on huomattavasti kevyempi.

Paneeleissa ja huonekaluissa käytetään paljon leppää, tervaleppää ja harmaaleppää. Ne eroavat hiukan sävyiltään, tervaleppä on vaaleampaa kuin harmaaleppä. Tervalepässä on myös puun syyt näkyvämmin esillä. Leppien paino ja pehmeys vaihtelee, mutta leppää on hyvin helppo työstää. Tämän ja puun vaalean punertavan sävyn takia se on kaunis puu huonekaluihin.

Suomessa olevat ulkomaiset puulajit

Suomessa kasvaa ulkomaisia puulajikkeita kuten pyökkiä ja punapyökkiä, tammea sekä jalavaa. Näitä puulajeja näkee paljon etenkin parketeissa, listoissa, paneeleissa ja muussa sisustuksessa, kuten huonekaluissa. Tammi sekä jalavaa ovat kovia puita, joista vahvana puuna tammi lohkeaa helposti. Jalava on sitkeää ja taipuisaa, ja sitä käytetään tästä syystä paljon huonekaluissa viiluina.

Viiluksi sopii myös pyökki, koska se on taipuisaa ja sitä on helppo työstää. Työstäessäsi pyökkiä tulee muistaa, että sitä työstäessä, sen pölyn hengittäminen on vaarallista. Viiluksi soveltuu myös mahonki, jota näkee paljon veneiden ja asuntovaunujen sisustuksessa. Paljon näkee huonekaluissa eksoottisia puita kuten bonsai- puuta ja sademetsien puulajeja, mutta pelko sademetsien häviämisestä on vähentänyt niiden ostamista.

Yhteenveto

Puu on kaikenlaiseen rakentamiseen erinomainen materiaali. Puu on lisäksi rakentamisessa kaunis, uusiutuva luonnonvara, ja se on kaiken lisäksi ekologinen ratkaisu. Kun valitset puulajiketta, mieti ensin mitä olet rakentamassa ja mitä puun tulee kestää. Jokaisella puulajikkeella on omat ominaisuudet ja siitä syystä eri käyttökohteet. Tästä syystä puu on monikäyttöinen rakentamisessa ja kaunis, luonnollinen materiaali.

Kategoriat
Uncategorized

Puun kaataminen turvallisesti

Onko pihallasi tai tontillasi puu, joka tulee kaataa? Jos puu on laho tai se on vaaraksi muille, on asukkaalla velvollisuus huolehtia sen kaadosta. Yleisen säännön mukaan omenapuita suurempiin puihin vaaditaan kuitenkin kaatolupa, varsinkin taajamissa. Varmista aina tarvitseeko puu kaatolupaa vai ei, puunkaato voi vaikuttaa myös kaupunkikuvaan. Käymme artikkelissa läpi, mitä kaikkea tulee ottaa huomioon puuta kaadettaessa.

Puunkaadon esivalmistelut

Vaikka viranomainen on myöntänyt luvan kaatoon, asiasta kannattaa myös keskustella naapurin kanssa. Puu voi olla naapurille ainoa auringonsuoja pihassa tai se voi suojata vierailta katseilta. Toisinaan varjostava puu on kaikille vain helpotus. Loppujen lopuksi puunkaato on sinun päätettävissä, jos siihen on saatu kaatolupa.

Varmista, ettei puun ympäristössä ole vaaratekijöitä, kuten muita rakennuksia, sähkölinjoja tai teitä. Turvavälin tulee olla kaksinkertainen puun korkeuteen nähden. Näissä tilanteissa jätä puunkaato aina ammattilaiselle. Jos puu on turvallista kaataa itse, muista varoittaa lähistöllä liikkuvia ihmisiä asettamalla varoituskylttejä.

Puunkaadon suunnittelu

Ennen kuin alat kaataa puuta, on otettava huomioon puun kaltevuus, mistä päin tuuli puhaltaa ja missä kaatunut puu on helpoin jatko työstää. Ison puun kohdalla nämä ovat merkittäviä seikkoja, jotta vältytään kaikilta vahingoilta. Kun suunta on varmistunut, tulee suunnitella oma poistuminen puun kaatuessa. Molemmilla puolilla puuta tulee olla tilaa perääntyä, joten puun alaoksisto kannattaa poistaa, ettei ne estä poistumista. Raivaa myös ylimääräinen kasvusto tieltä, näin varmistat oman turvallisuutesi.

Valitse puun koon huomioiden oikea työväline. Voit käyttää sahaa tai kirvestä pieniin puihin, isoimpiin puihin kannattaa käyttää jo moottorisahaa. Puunkaatoon on saatavilla apuvälineitä, kuten kaatorauta tai -kiila, joilla autetaan puu kaatumaan oikeaan suuntaan. Pienempien puiden kohdalla voi käyttää köysiä avustamaan oikeaan suuntaan kaatumisen.

Turvallinen puunkaato

Puu kaadetaan turvallisesti ja suunnatusti, kun teet kaatoloven puun kaatosuuntaan. Poista ensin kaatoa haittaavat juuret puun tyveltä ja sahaa sitten vino yläsahaus 60 asteen kulmassa. Sahausta jatketaan kunnes olet sahannut noin neljäsosan rungon läpimitasta. Tämän jälkeen sahaa vaakatasossa alasahaus, siihen asti kunnes se kohtaa tekemäsi yläsahauksen.

Kun kaatolovi on poistettu puusta, siirry puun vastakkaiselle puolelle. Sahaa alasahauksen yläpuolelta, tätä kutsutaan kaatosahaukseksi. Lopeta kaatosahaus noin 2 cm ennen kuin kohtaat kaatoloven. Tätä pientä 2 cm osaa kutsutaan pitopuuksi ja se toimii saranana puulle ja ohjaa sen kaatumaan oikeaan suuntaan. Puunkaadossa on noudatettava erityistä varovaisuutta, jos puussa on lahoamisen merkkejä. Erotat lahon puun sen väristä ja siitä, että puumassa on pehmeämpää. Jätä lahoon puuhun paksumpi pitopuu, jotta vältyt yllätyksiltä ja puu kaatuu turvallisesti.

Kaatuneen puun hyötykäyttö

Risut ja pienimmät roskat voit hävittää polttamalla, mikäli asut haja-asutusalueilla. Kaupunkialuilla ne voi hävittää kompostoimalla tai viemällä kaatopaikalle. Isommat oksat voi käyttää hyödyksi polttamalla ne saunassa tai takassa. Muista kuitenkin kuivata puut ennen polttamista, juuri kaadettu puu on liian kosteaa palaakseen. Jos kaadettuja puita on jo useampi, voi niistä saada rahaakin. Tällöin kannattaa olla yhteydessä kuntasi metsänhoitoyhdistykseen ja pyytää heiltä arvio mahdollisista tuotoista.

Yhteenveto

Ole aina ensi yhteydessä viranomaiseen, tarvitaanko puunkaatoon lupa. Naapuririidat välttääksesi, keskustele ensin myös heidän kanssaan puunkaadosta. Ensikertalaisena ei kannata lähteä isoa puuta kaatamaan, vaan pyydä ammattilaisen apua. Ammattilainen on ehdoton, jos lähistöllä on teitä, rakennuksia tai sähkölinjoja. Muista puunkaadossa aina oma turvallisuus ja varoita muita lähellä liikkujia varoituskylteillä. Kun aloitat sahauksen, muista edetä varovasti. Näillä ohjeilla saat kaadettua pihasi puut ja ole aina yhteydessä ammattilaiseen tilanteen sitä vaatiessa.