YRITYS-SUOMI :
Lähde: www.yrityssuomi.fi / Jorma Marttala

2.10.2006

Heikki Kärnä keksi maailman ensimmäisen vipukirveen

Sipoolainen, toistakymmentä vuotta lennonjohtajan töistä eläkkeellä ollut Heikki Kärnä tekee keksimällään vipukirveellä historiaa. Kirveen kiilamaista terää on käytetty halkaisuun jo kivikaudesta lähtien, mutta vasta vipuvaikutukseen perustuva patentoitu innovaatio tuo ikivanhan työkalun 2000-luvulle. Naapurit ojensivat maailman ensimmäisen vipukirveen viime vuonna pääministeri Matti Vanhaselle 50-vuotislahjaksi Nurmijärvellä.




Yrittäjä Heikki Kärnä

Sipoolainen, toistakymmentä vuotta lennonjohtajan töistä eläkkeellä ollut Heikki Kärnä tekee keksimällään vipukirveellä historiaa. Kirveen kiilamaista terää on käytetty halkaisuun jo kivikaudesta lähtien, mutta vasta vipuvaikutukseen perustuva patentoitu innovaatio tuo ikivanhan työkalun 2000-luvulle. Naapurit ojensivat maailman ensimmäisen vipukirveen viime vuonna pääministeri Matti Vanhaselle 50-vuotislahjaksi Nurmijärvellä.

Turvallisuus tärkeällä sijalla

Sipoon Västerskogissa omakotitalon tontilla järeätä puustoa hakannut Heikki Kärnä lähti kehittelemään vipukirvestä sen jälkeen, kun terä lipesi pöllihommissa yhä useammin vaarallisen lähelle saappaan vartta.

- Suomessa sattuu tilastojen mukaan vuosittain yli 4000 kirvestapaturmaa. Vipukirveen kehitystyön kirkkaimpina johtotähtinä ovatkin olleet turvallisuus, tehokkuus ja mukavuus. Yli viidentoista vuoden sitkeän suunnittelun ja lukuisten koekappaleiden jälkeen löysin oikeat mitat ja muodot vipuvoiman valjastamiseen.

Kärnä muistuttaa, että vipuvoimaan perustuva erikoiskirves on suunniteltu ja muokattu ainoastaan puiden pilkkomiseen; ei veistokirveeksi tai hamaralla iskemiseen.

Kirveen annetaan pyörähtää käsissä

Vipukirveen terän painojakauma on maksimaalisen toispuoleinen. Pölliä isketään aivan kuin perinteisellä kirveellä, mutta terän osuessa puuhun löysätään varresta ja annetaan kirveen pyörähtää käsissä.

Innovaation ansiosta kirveen terä kääntyy iskettäessä automaattisesti oikealle ja vääntää pilkkeet irti. Samalla kirveen terä pysähtyy pilkottavan puun päälle hamarapuolella olevan väkäsen avulla eikä luiskahda halonhakkaajan jalkaan.

- Vipukirveen halkaisuvoima on moninkertainen tavalliseen kirveeseen verrattuna. Väitän, että vipukirveeni voittaa perinteiset halkaisukirveet ja pienet hydraulihalkojat niin nopeudessa kuin työturvallisuudessakin.

Kolster, Keksintösäätiö ja Finnvera mukaan

Yhteistyö Patenttitoimisto Kolster Oy:n ja Keksintösäätiön kanssa johtivat vipukirveen patentointiin vuonna 2002. Tuotantoon vipukirves tuli viime vuoden marraskuussa, jolloin sarjanumero yksi luovutettiin juhlallisesti pääministeri Matti Vanhaselle .

Heikki Kärnä kertoo, että vipukirveen markkinoille saaminen on ollut kovan työn takana. Yllättäviä ennakkoluuloja ilmaantui mm. alan suurten valmistajien sekä kauppaketjujen taholta.

Suomessa, Saudi-Arabiassa, Malesiassa ja Qatarissa lennonjohtajan töissä aikoinaan karaistunut Kärnä ei antanut vastoinkäymisten haitata, vaan perusti 65-vuotiaana Vipukirves Heikki Oy:n hoitamaan keksinnön myyntiä ja markkinointia.

- Onneksi Finnverassa oivallettiin vipukirveen mahdollisuudet hienosti ja sain nopeasti rahoituksen yritystoiminnan käynnistämiseen sekä ensimmäisen tuotantoerän valmistamiseen.

Erikoiskirves vain puiden pilkkomiseen

Kärnä on kiinnittänyt erityistä huomiota vipukirveen muotoiluun ja suomalaiseen laatutyöhön valmistuksen kaikissa vaiheissa. Keskeisimmän elementin, terän, tekijäksi löytyi tarkkuusteräsvaluihin erikoistunut Sacotec Components Oy Riihimäeltä. Myös koivuisen varren valmistus ja kirveen maalaus ovat alan huipputekijöiltä.

- Olen kiertänyt kuluvan vuoden aikana lukuisilla messuilla ja vipukirves kiinnostaa todella paljon yleisöä. Monet järjestöt ja yksityishenkilöt ovat hankkineet henkilökohtaisella erikoispainatuksella varustettuja vipukirveitä persoonallisiksi merkkipäivälahjoiksi. Keksintöni löytyy myös Suomalaisen Työn Liiton www.suomalainenjoulu.fi lahjakoneesta marraskuusta lähtien.

Vipukirves on palkittu kunniamaininnalla INNOSUOMI -kilpailussa vuonna 2005.