Tapani Seppänen
Kuvat: Katja Juurikko UUSIMAA ©

UUSIMAA-lehti 6.11.2005:

Heikki Kärnä kehitteli turvallisen halkaisukirveen

Sipoolainen eläkkeellä oleva lennonjohtaja Heikki Kärnä on kehitellyt ja patentoinut turvallisen ja tehokkaan halkaisukirveen, vipukirveen. Keksintö palkittiin juuri Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnallisella Innosuomi-kunniamaininnalla.

Kuten kirveen nimi jo kertoo, halkaisuteho perustuu vipuun.Toispuoliseksi muotoiltu terä kääntyy aina puuhun iskeytyessään oikealle ja levittää halkaistavaa puuta 6-8 senttiä. Kirveensilmän oikealla puolella oleva väkänen pysäyttää terän etenemisen ja estää pölkyn lennähtämisen hakkuualustalta. Samalla väkänen estää terän kimpoamisen lyöjän jalkaan. Väkänen pysäyttää terän myös silloin, kun isku ei aivan osu halkaistavaan puuhun.

Vipukirveellä ei voi vahingossa lyödä omaan jalkaansa, ei edes silloin, kun isku menee täysin ohi halkaistavasta puusta. Kirveen varsi on nimittäin niin pitkä, että hutilyönti osuu maahan. Heikki Kärnä ryhtyi kehittelemään turvallista kirvestä muutettuaan Sipoon Västerskogiin vuonna 1987. Tilalla oli paljon puuta, jota ryhdyttiin kaatamaan, pätkimään  ja pilkkomaan polttopuiksi. - Mutta puunpilkkominen on vaarallista puuhaa kivikautisilla välineillä, Heikki Kärnä sanoo. Niinpä hän päätti tuoda ihmiskunnan vanhimpiin työvälineisiin kuuluvan kirveen kivikaudelta 2000-luvulle.

Väkänen pysäyttää. Heikki Kärnän kehittelemän vipukirveen terässä oleva väkänen pysäyttää terän osuessaan halkaistavaan puuhun. Pilke on siinä vaiheessa jo 6-8 sentin verran irti pölkystä. Väkänen pysäyttää myös läheltä menevät hutilyönnit.

Vipukirves tuo kirveen kivikaudelta 2000-luvulle

Sipoolaisen Heikki Kärnän kehittelemä ja patentoima vipukirves on ehkä merkittävin keksintö kirvesrintamalla sitten kivikauden. Kivikauden mieshän keksi sitoa kiilamaisen kiven kepin päähän ja kirveen prototyyppi oli siinä. Joku nero kehitti kirveeseen vielä silmän. Rautakaudella terä vaihtui kivestä raudaksi, mutta perusmalli pysyi samana kiilana aina näihin päiviin asti. Vipukirveen terä ei ole symmetrinen kiila, vaan se on muotoiltu painonjakaumaltaan toispuoliseksi. Kirveensilmän oikealla puolella on alaspäin kaartuva kourumainen väkänen.

Vipukirveen halkaisuteho perustuu vipuun, eikä hauikseen ja apinanraivoon. Kun vipukirveen terä iskeytyy halkaistavaan puuhun, terä kääntyy painovoiman ansiosta oikealle ja vipuaa halkaistavaa puuta vasemmalle 6-8 senttiä. Syntyy halkaisuvoiman moninkertaistava vääntömomentti. Kirveensilmän oikealla puolella oleva väkänen pysäyttää terän etenemisen ja estää pölkyn lennähtämisen pois hakkuualustalta. Väkänen toimii iskunvaimentajana ja varmistaa samalla, että terä ei kimpoa lyöjän jalkaan. Heikki Kärnä korostaakin vipukirveen turvallisuutta.

Oikeastaan koko idea lähti turvallisuusnäkökohdasta, kun hän vuonna 1987 muutti Gumbontielle Västerskogiin. - Tämä oli varsinaista Sipoonkorpea. Puuta oli niin, ettei kunnolla kulkemaan mahtunut. Alettiin lämmittää puilla ja siihenhän tarvitaan pilkkeitä. Mutta puunpilkkominen on vaarallista puuhaa kivikautisilla välineillä. Heikki Kärnä muistuttaa, että Suomessa sattuu vuosittain nelisen tuhatta kirvesonnettomuutta, joista merkittävä osa nimenomaan pilkkeitä tehdessä. Kun perinteisellä kirveellä pilkottaessa ollaan jalat harallaan ja pelko persiessä, vipukirveellä huimitaan turvallisen matkan päästä ja rennolla ranteella. Koska terä kääntyy sivuun, otetta varresta täytyy löysätä silloin, kun terä iskeytyy puuhun. Muuten ranteet kipeytyvät. Vipukirveen varsi on niin pitkä, että kirveellä ei pysty vahingossa lyömään omaan jalkaansa. Jos ote on oikea, terä iskeytyy hutilyönnissä maahan eikä iskijän jalkaan.

Made in Finland. Heikki Kärnän kehittelemä vipukirves on kotimaista laatutyötä.

"Halkaisukirveiden Ferrari"

Puunpilkkominen on tekniikkalaji. Heikki Kärnä näyttää, kuinka pilkkominen käy vipukirveellä kuin tanssi. Hakkuualustaan kiinnitetty autonrengas pitää pilkkeet paikoillaan eikä niitä tarvitse kerätä maasta ympäri kinkeripiiriä.

Heikki Kärnä uskoo, että vipukirves mullistaa Suomen halkaisukirvesmarkkinat. - Enhän minä vielä tiedä, minkälainen brändi tästä tulee. Ensimmäinen 600 kirveen erä on vasta tulossa markkinoille, mutta sellainen tuntuma on että kysyntää riittää. Heikki Kärnä ei kehu, vaan toteaa, että tuotteesta on pyritty tekemään täydellinen. Jokainen yksityiskohta on mietitty viimeisen päälle tarkkaan. Muotoilu on pitkän kehitystyön tulos.

Vipukirves on kotimaista laatua, Made in Finland. - Esimerkiksi varren ja terän kiinnitys on idioottivarma. Terä ei ikinä irtoa, Heikki Kärnä lupaa. Koivusta sorvattu varsi on pudotettu kartiomaiseen kirveensilmään ikään kuin ulkopuolelta, jolloin se kiilautuu kiinni jo muotonsa vuoksi. Sisäpuolelta eli lyöjän suunnasta varren kiinnitys on varmistettu 15 sentin mittaisella muoviholkilla. Holkin sisähalkaisija on puoli senttiä pienempi kuin varren läpimitta. Holkki on painettu paikalleen hydraulipuristimella. Holkki myös suojaa vartta katkeamiselta, jos sattuu hutilyönti. Tästä kirveestä ei pääse sanomaan kuten isoisävainaan perintökirveestä, että kyllä se on se sama vanha Amerikan-kirves, minkä nyt terä on vaihdettu kaksi kertaa ja varsi kolmesti. Vipukirves nahkaisine teränsuojuksineen maksaa tarjouksena lähimpään postitoimipaikkaan toimitettuna 199 euroa. Onhan se aika kallis kirveeksi. - No joo, joku ajaa Ladalla ja joku ajaa Ferrarilla. Vipukirves on halkaisukirveiden Ferrari, Heikki Kärnä sanoo.

Keksijän tie on kivinen: Pitivät minua kylähulluna

Toispuolinen terä. Vipukirveen terän jokainen kaari on tarkkaan mietitty. Alhaalla näkyvä väkänen ja siinä oleva piikki varmistavat turvallisuuden. Terä painaa 1,9 kiloa.

Aika vaikea on keksijän päästä Suomessa eteenpäin, sanoo eläkkeellä oleva lennonjohtaja Heikki Kärnä. Ymmärtäjät ovat olleet harvassa hänen 15 vuotta kestäneen vipukirveshankkeensa aikana. - Hain pitkään yhteistyökumppaneita, mutta ei heitä löytynyt. Pitivät minua kylähulluna. Lopulta Heikki Kärnä löysi yhteistyökumppaniksi riihimäkeläisen Sacotec Components Oy:n. - Sieltä löytyi samalla tavalla ajattelevia ihmisiä. Minulla oli visio ja siellä se sitten piirrettiin tietokoneella. Ja nyt Sacotec valmistaa vipukirveen terät tarkkuusteräsvaluna.

Pitivät kylähulluna. Heikki "Vipukirves" Kärnä tietää omasta kokemuksesta, että keksijän tie on Suomessa kivinen.

Ennen Sacoteciin päätymistään Heikki Kärnä ehti kehitellä lukuisan määrän erilaisia prototyyppejä, jotka sitten paikallinen metalliverstas toteutti. Pomppukirves kuuluu mielenkiintoisimpiin kokeiluihin. - Porasin tavallisen kirveen hamaraan reiän ja pulttasin hamaran kummallekin puolelle jääkiekon. Se kyllä pomppasi joutuisasti, mutta ei sillä saanut halki kuin kesyjä puita. Jo hyvin varhaisessa vaiheessa Heikki Kärnä oivalsi, että halkaisukirveen terän pitää olla toispuoleinen. Mutta meni vielä monta vuotta, ennen kuin varsinainen neronleimaus tuli. Se iski, kun keksijä vipusi rautakangella pihakiviä. Vipu! Tietysti halkaisukirveenkin pitää olla vipu. Rautakanki jäi niille sijoilleen ja keksijä juoksi keittiön pöydän ääreen piirtämään vipukirvestä.

Heikki Kärnä ei kerro, paljonko häneltä on mennyt rahaa vipukirveen kehittelyyn. Joka tapauksessa paljon, sillä vain Keksintösäätiö on hieman sponsoroinut hanketta. - Tämä on minun golf-harrastukseni. Ja minulla on mahdollisuus saada tästä jotain takaisinkin. Heikki Kärnällä on jo uusia keksintöjä kypsymässä. Mitä, sitä hän ei vielä paljasta. Miten olisi sellainen halkaisukirves, joka myös pinoaisi pilkkeet? - Älä nyt sentään ihan mahdottomia vaadi, Heikki Kärnä nauraa.